Ennen Tervaskaria sukunimemme oli Taimi (1906-1935).
Sitä ennen nimi oli Nikander.
Tämä sukuhaara on lähtöisin Hausjärveltä, Etelä-Hämeestä. Vanhin Nikanderin nimi, jonka olen löytänyt on alla oleva merkintä Hausjärven Vihittyjen luettelosta vuonna 1805.
Hausjärvellä on Vantaa-niminen kylä, ja samalla minullekin selvisi, mistä Vantaanjoki saa alkunsa!
Tämä on Eemeli Mikko (Eemu) Taimen kirje appivanhemmilleen Juho ja Beata Laitiselle Ouluun.
Kirjekuoren päälle on joku kirjoittanut ”Eemeli Mikon kirje Väinö-pojan syntymästä Oulun isovanhemmille”. Kirjeen sisällöstä ilmenee, ettei tämä ensimmäinen ilmoitus Väinön syntymästä ole.
Tesjoella oli Eemun ensimmäinen opettajan paikka valmistumisensa jälkeen 1910–11. He olivat nyt hakeutumassa takaisin Ouluun, ja pääsivätkin, kuten nyt tiedetään.
Hiiku on Hilja Johannan kutsumanimi, kuten Eemu Eemeli Mikon.
Väinö Juhanin ”työnimenä” oli ilmeisesti kirjeessä mainittu Jussi.
Oulun kasarmilta 19 pv. Syysk. 1897
Rakas veljeni Emil Nikander
Lähestyn sinua pitkän ajanperästä ja tietä(ä) annan että voin hyvin jota Herran lahjaa soisin sinullekki. Minulta ei ole tullu kirjoitetuksi sinulle koko pitkänä kesänä vaikka olen ollu välistä aikeissakin.
7.1.2015, Jarmo Nieminen – Santahamina-Seura Ry.
Tapahtui Santahaminassa aamulla 30.11.1939. ”Ja minä siinä kansakoulun pihalla ähräsin, kun yhtäkkiä minä huomaan, että lentokoneet tulee aivan matalalla, että melkein piippuja hipoo. Ja äijät kurkkii sieltä, näki ihan selvästi, kun ne kurkki. Ja minä näin, että niitten tasojen alla oli punaiset tähdet.
70-vuotta sitten oli Helsingin terroripommitusten ensimmäinen yö. Käpyläkin sai osansa. Taivaskalliolla oli ilmatorjuntapattereita suojaamassa kaupunkia. Ilmeisesti viholliskoneet yrittivät tuhota niitä mutta pommeja meni harhaan ja putosivat asutusten päälle.
Väinö J. Tervaskari: Lapsuuteni Oulua V
Oulun kasarmilla ja Raatisa ja manniisisa oli silloin ensimmäisem maalimansovan aikana venäläistä sotaväkiä vissiin meleko palijo, sillä niitä näki melekeen aina kaupungillaki. Varsinki upseerit tuntu niin hirviän fiineiltä ku ne liikuskeli kavullla hianojen rouviesa kansa. Niistä lähti niin kova hajuveen tuaksuki, että se ylti ristim päähän vastatuuleenki.
Saini ja Väinö J. Tervaskari tekivät kuukauden pituisen työ/lomamatkan USAan 12.10 – 27.11.1958. Saini piti matkasta päiväkirjaa pieneen muistikirjaan, joka on tässä puhtaaksikirjoitettuna. Amerikkaan ei siihen aikaan noin vain menty, joten oli tämä matka Sainille ilmiselvästi ”Liisa Ihmemaassa”-seikkailu!
Väinö J. Tervaskari: Lapsuuteni Oulua I
Ei syntyvä sijjaasa kato. Niihän sitä pruukataan sanua, ja paikkasa kai se pittääki. Joka syntyy opettajan pojaksi se pyssyy opettajan poikana lopun ikkääsä. Mutta ei se kaikistell en mittään herkkukaan oo. Siinä ihimistä vaivaa varsinki alakuvuasina semmonen ”henkinen rasite”, josa onki kantamista.
Väinö J. Tervaskari: Lapsuuteni Oulua, III
Sinä kesänä, jona pikkusisko synty, meillä ei viälä ollu kesähuvilaa, ”villaa”, niinku herskapeilla ylleesä oli joko Hiatasaaresa taikka Oulujojella taikka Varijakasa, ja ruattalaisilla varsinki Toppilasa, vaikka ne siälä oli likellä satamaa. Mutta olipa pöhheikkö, josa meki kävviimmä niinku monet muut oululaiset. Pöhheikkö käsitti Hiatasaaren eteläpääj ja retirrannan. Siälä kasvo leppää ja pajua ja koivua, joijen siimeksesä oli mukava kelliskellä ja ahavetuttaa ittijään kauniina kesäsenä pyhäpäivänä.
Suomessa talvisodan ja jatkosodan aikana rintamalle tai rintamalta lähetettyä postia, joka oli tarkan valvonnan eli sensuurin alaisena. Kenttäpostilähetyksiin ei kirjoitettu osoitteita, jotta ne eivät paljastaisi yksiköiden sijaintia viholliselle vääriin käsiin joutuessaan.
Selväkielisten osoitteiden sijasta käytettiin ns. peitelukuja ja vastaavasti kirjeiden alussa oleva paikkamerkintä saattoi olla esimerkiksi ”Kankaalla kannon päässä”, ”Korsussa” tai ”Siellä jossakin”, joka lienee näistä tunnetuimpia.
Kenttäpostilla oli suuri merkitys sekä rintaman että kotirintaman mielialojen ylläpitäjänä. Vaikka sotilaallisesti täsmällisiä tietoja ei saanut ilmaista, kenttäposti kuljetti tunnelmia ja osoitti välittämistä. (Wikipedia).